Työmääräyksen tekeminen

Opettelimme tekemään työmääräyksen AutoFutur -ohjelmalla, jota käytetään koulussamme. Asentajakiltalaisina, otamme asiakkaat vastaan ja teemme itse työmääräykset joten tämä oli siksi tärkeää osata. Olin jo pari kertaa aiemminkin tehnyt, mutta nyt sen oppi kokonaan.

Aloitusnäyttö. Halutessasi tehdä uuden työmääräyksen, paina "Uusi Työmääräys".

Sitten näyttää tältä.

Sitten laitetaan pientarvikelisä. Painetaan ensin "Tuotteet", jonka jälkeen ruudun alareunassa lukee "Etsi". Sieltä avautuvasta listasta etsitään pientarvikelisä. Sitä klikataan ja se ilmestyy tuotelistaan.

Sitten etsitään asiakas. Painetaan asiakas lootan sisäpuolelta "Etsi". Jos hän on vieraillut korjaamollamme aikaisemmin, tiedot pitäisi löytyä rekisterinumerolla. Jos ei, ne joko täytetään sinne tai etsitään rekisterinumerolla valtakunnallisesta tietokannasta. Asiakkaan tiedot ilmestyvät sanan "Asiakas" alapuolelle.

Tämän jälkeen täytetään selvitykseen mitä tehdään.

Jos tehdään esimerkiksi 120 000 kilometrin huolto se kirjoitetaan sinne. Myös jos asiakas on sanonut että auto hukkaa jarrunestettä, se kirjataan ylös.

Myös työt kirjataan ylös "Työt" -kohtaan. Nyt siellä lukee siis 120 000 km huolto sekä muut tehdyt työt. Niihin katsotaan ohjeajat Autodatasta yms. ja ohjelma laskee tuntihinnan mukaan paljonko työt tulevat maksamaan. 

Lopuksi sisäiseen selvitykseen kirjataan esimerkiksi jos on tehty mokia ja ne on hyvitetty. Tämä ei näy asiakkaalle, joten sinne voi laittaa sellaistakin tietoa mitä hänelle ei halua näyttää.

Työmääräys tulostetaan ja siihen pyydetään asiakaan nimikirjoitus. Allekirjoitettu versio jää korjaamolle, mutta asiakas saa halutessaan oman myös mukaan.

Moottorin osat

Yksi Auton perusteet -kurssin harjoitustehtävistä oli kuvata moottorin osat ja kertoa mitä ne ovat ja mitä ne tekevät. Luokassa oli muutama vanha moottori, jotka olivat menossa roskiin joten saimme purkaa ne. Meidän porukka sai tietysti kaikista huonokuntoisimman moottorin ja väkivallalla hakattiin jotain osia irti. Ne säilyivät silti ehjinä, vaikkei rikkimeneminen oisi haitannutkaan kun kaikki oli menossa roskiin.

Sylinterilohko

Sylinteri

Sylinterilohkossa ovat sylinterit ja siihen on kiinnitetty miltei kaikki muutkin moottorin osat.

Mäntä ja kiertokanki

Mäntä liikkuu sylinterin sisällä ylös alas. Männän tehtävänä on vastaanottaa ilma-/polttoaineseoksen palaessa syntyvien paineiden voima ja välittää se männäntapin ja kiertokangen välityksellä kampiakselille. Kiertokanki on kiinni kampiakselissa, jota se pyörittää männän liikkumisen takia.

Männänrengas

Männänrenkaat tehtävänä on tiivistää palamiskaasut pois kampikammiosta. Ne myös ohjaavat lämpöä männästä sylintrin seinään.

Öljypumppu

Öljypumppu kierrättää öljyä moottorissa. Öljynsuodatin suodattaa öljystä metallihiukkaset yms.

Kampiakseli

Kiertokanget ovat kiinni kampiakselissa, jonka tehtävä on muuttaa kiertokangen voiman pyörimisvoimaksi.

Kampilaakeriliuskat ja laakerikansi

 Laakerit tukevat ja ohjaavat kampiakselia, koska sen on pyörittävä niin pienellä kitkalla kun mahdollista.

Sylinterikansi

 Sylinterikansi on sylinterilohkon päällä ja siinä sijaitsevat imu- ja pakoventtiilit sekä sytytystulpat.

Venttiili ja sen osia

 Venttiilit liikuvat ja päästävät seokset sisään ja pakokaasut ulos.

Venttiilin lukkokiila ja paininkuppi

 Venttiilin lukkokiila ja paininkuppi pitävät venttiilit paikoillaan.

Venttiilin ohjurikumi

Ohjurikumi ohjaa ventttiilin oikeaan asentoon.

Nokka-akseli

Nokka-akseli pyörii ja painaa venttiiliä auki ja kiinni.

Vauhtipyörä

Vauhtipyörään varastoituu työtahdin aikana syntynyttä energiaa joka voidaan luovuttaa myöhemmin, jolloin päästään tyhjien tahtien yli.

Sylinterin hoonausjälki

Sylinterin hoonausjälki tehdään tehtaassa ja se auttaa öljyä tarttumaan sylinterin seiniin.

Nelitahtisen ottomoottorin toimintaperiaate

1. Imutahti; Mäntä liikkuu alaspäin yläkuolonkohdasta alakuolonkohtaan, jolloin imuventtiili aukeaa. Sylinteriin imetään ilman ja pakokaasun seosta.
2. Puristustahti; Venttiili sulkeutuu. Mäntä alkaa liikkua ylöspäin alakuolonkohdasta yläkuolon kohtaan. Ilma-polttoaine seos puristuu kasaan männän noustessa ylöspäin.
3. Työtahti; Hieman ennen yläkuolonkohtaa sytytystulppa sytyttää kipinällä ilma-polttoaineseoksen. Reaktiossa syntynyt palamislämpö nostaa painetta sylinterissä ja painaa männän alas.
4. Poistotahti; Hieman ennen kun mäntä saavuttaa alakuolonkohdan, pakoventtiili aukeaa. Mäntä nousee taas ylös, jolloin se painaa pakokaasut ulos.

Excelin käyttö ja kuvaajien teko

Kävimme luokkalaisemme Jokkis-auton, Toyota Starletin kanssa dynamometrillä eli mittasimme siitä vääntömomentin, tehon ja nopeuden. Teimme siitä excelillä taulukot ja kuvaajat.

Tehon ja vääntömomentin kuvaaja

Taulukko

Vääntömomentin, nopeuden ja tehon kuvaaja

Kuvaajat on siis tehty tuon taulukon mukaan.
Normaalin auton vääntömomenttikuvaaja menisi tasaisesti, mutta koska Starlet on kilpa-auto, sen kuvaaja menee erilailla. Starlet on kuitenkin ihan mukava ajettava, lukuun ottamatta 4500 kierroksen kohdalla tapahtuvaa tehopiikkiä.

Meille tuli Ford Fiesta vuosimallia -96 jonka jarruneste katosi jonnekkin. Asiakas epäili että kytkin vuotaa. Tarkistimme jarrusylinterit, jotka eivät vuotaneet. Pohjassa näkyi vaihteistossa selvä vuoto. Loppupäivän ohjelmana onkin sitten vaihteiston irti otto, että voimme irrottaa kytkimen työsylinterin, joka todennäköisesti vuotaa.

Ohjausjärjestelmä

Maanataina kahden ja puolen tunnin teorian jälkeen moottorista, meidän piti tehdä harjoitustyö ohjausjärjestelmästä.

 

Ohjausakseli

 Rattia käännettäessä, ohjausakseli ohjaa liikkeen eteenpäin.

Ohjauspylvään putki

 Ohjauspylvään putki tukee ohjausakselia, joka on laakeroit siihen.

Ohjauspylvään asennon säätövipu

 Säätövivusta voidaan muttaa ohjauspylvään asentoa. Tällöin voidaan parantaa ajomukavuutta ja -turvallisuutta.

Kokoonpainuva akseli

Ristinivelliitäntä

Vanhoissa amerikkalaisissa autoissa saattaa olla ohjausakseleita, jotka eivät painu kokoon, jolloin akseli saattaa seivästää kuljettajan kolaritilanteessa. Kokoonpainuva akseli ja ristinivelliitäntä painuvat kokoon, joka vähentää turhia kuolemia.

Ohjauspylvään joustoliitos

Ohjauspylvään joustoliitos murtuu kun esim. kolarissa auto tulee sivulta. Tämä estää ratin pyörinnän ja käsien murtumisen, jos ne ovat kiinni ratissa.

Ohjausvaihde

 Ohjausvaihde muuttaa ratin tekemän pyörivän liikkeen lineaariseksi liikkeeksi renkaille. Se, kuinka monta kierrosta rattia täytyy kääntää, saadakseen renkaat ääriasentoon, riippuu ohjausvaihteesta. Tämä myös vähentää tarvittavaa voimaa.

Raidetanko

Raidetangon pää

 Raidetanko vie liikkeen raidetangon päille, joiden liike aiheuttaa pyörän napakannattimien kääntymisen.

Kuva Wikipedia

Ackermannin periaatteen ihannevierintä ohjauksessa tarkoittaa sitä, että kun pyörät kääntyvät mutkassa, sisempi pyörä kääntyy enemmän, kuin ulompi. Tällöin kitka on pienempi, kuin mitä se olisi molempien pyörien kääntyessä yhtä paljon.

Pyörät eivät ole koskaan täysin suorassa vaan ne joko harittavat tai auraavat. Haritus tarkoittaa että pyörät on suunnattu ulospäin ja renkaan ulkopinta kuluu enemmän kuin sisäpinta. Auraus taas tarkoittaa päinvastasta, eli pyörät on suunnattu sisäänpäin ja ne kuluvat sisäpinnasta enemmän.

Camber-kulma tarkoittaa auton pyöräntuennassa renkaan pystysuoran akselin ja auton pystysuoran akselin välinen kulma. 

Caster-kulma tarkoittaa autossa olevan kääntyvän renkaan pystysuoran akselin ja kuvitteellisen kääntymislinjan välinen kulma, sivulta päin katsottuna.

Oman korjaamoprosessin suunnittelua

Tällä viikolla, yritimme saada kaikki asiakastyöt pois hallista, että ensi viikolla pääsisimme käymään teoriaa läpi ja tekemään harjoitustöitä. Torstaina siivosimme koko halin. Pesimme lattiat ja järjestelimme kaappeja sekä hyllyjä. Sen jälkeen aloitimme oman korjamoprosessin suunnittelun. Ensin kaikki kirjoittivat eri vaiheista pienemmissä porukoissa, jonka jälkeen kirjoitimme ne suuurelle paperille ja pistimme seinälle. Siihen jätettiin tyhjää tilaa, että voimme lisätä asioita, joita ilmenee myöhemmin. Nyt koko luokka toimii sen mukaan, ihan siitä lähtien kun asiakas varaa ajan.

Tältä se näyttää.

Tiistaina oli pienempi porukka aloittanut myös kahvittelupaikan tekemistä. Leikattiin ja maalattiin pala metallilevyä, joka asetettiin matalan kaapin päälle ja ruuvattiin kiinni. Siihen tuli kahvinkeitin, pahvimukeja, lusikoita ja kahvipurun sun muut. Lisäksi yläpuolelle tehtiin lappu, josta asiakkaat näkivät, että siitä sai ottaa kahvia. Mietimme myös pitäisikö siihen hommata keksejä yms. mutta tulimme siihen tulokseen, että ne katoaisivat siitä muiden kuin asiakkaiden suihin. :)

AUNE-ehdot

Perjantain ATK-tunnilla tehtävänä oli lukea ja opiskella AUNE-ehdot ja kirjoittaa niistä tiivistelmä. AUNE-ehdot ovat Autoalan kuluttajaneuvottelukunnan laatimia ja Kuluttajaviraston/kuluttaja-asiamiehen tarkistamia ehtoja, joiden mukaan moottoriajoneuvot tulee korjata. Niitä on noudatettu 1.9.2006 lähtien.

1. Korjaamon velvollisuudet
Korjaamo suorittaa työn huolelisesti ja ammattitaitoisesti, noudattaen valmistajan kyseistä automallia varten laatimia ohjeita.
Korjaamo hankkii tarvittavat työvälineet ja varaosat. Asiakas voi myös halutessaan tuoda omia varaosia, mutta korjaamon ei ole pakko käyttää niitä, jos niiden katsotaan olevan viallisia tai korjaustarkoitukseen soveltumattomia.
Korjaamo voi käyttää alihankkijoita, mutta vastaa niiden suorituksista.
Korjaamo pyrkii tekemään työn niin edullisesti, kun on mahdollista. Asiakaalle täytyy ilmoittaa, jos korjaus on liian kallis esimerkiksi auton arvoon verrattuna.

2. Työtilaus
Työtilaus tehdään kirjallisesti, vähäisiä korjaustöitä lukuunottamatta. Työtilauksesta annetaan asikkaalle yksi kappale ja toinen jää korjaamolle.
Asiakkaan täytyy ilmoittaa tiedossaan olevat korjaukseen liittyvät seikat.
Jos työtilausta muutetaan, ne merkitään työtilaukseen ja niistä lähetetään tarvcittaessa vahvistus asiakkaalle.
Asiakas voi perua tilauksen ennen työn aloittamista tai valmistumista. Tällöin korjaamo veloittaa asikasta siihen mennessä tehdystä työstä. Se ei saa kuitenkaan ylittää valmiin korjauksen hintaa.

3. Vastuu autoveroista Korjaamo ei ota vastaan korjaustyötä, joka saattaa johtaa ajoneuvon uudelleen verottamiseen, ellei auton tilaaja ole auton omistaja.
Korjaamon tulee ilmoittaa asiakkaalle ennen työn aloittamista tai jatkamista, jos työ saattaa johtaa uudelleen verotukseen.
Jos autoon vaihdetaan niin paljon osia, että se on verotettava uudelleen, varot maksaa auton omistaja.

4. Hintatiedot Korjaamon hinnoitteluperusteet ovat nähtävillä korjaamon asiakastiloissa. Hintatieto koskee koko korjaustyötä varaosineen, ellei toisin sovita.
Hinta-arviota ei saa ylittää yli 15 prosentilla, jossei korjaamo osoita muusta sovitun. Hinta-arvio on voimassa kuukauden. Jos korjauksessa ilmenee uutta korjattavaa, on uudesta hinta-arviosta ilmoitettava asiakkaalle.
Koskorjaukselle sovitaan enimmäishinta, sitä ei voi ylittää.
Korjaamo laskuttaa asiakasta tilatuista ja tehdyistä töistä, varaosista, tarvikkeista ja alihankintatöistä sekä muista työtilaukseen liittyvistä tarpeellisista toimista.

5. Lisätyöt
Jos korjausta tehdessä ilmenee lisätöitä, jotka eivät liity työtilaukseen, tarvitsee korjaamo asiakkaan luvan niitä tehdäkseen.
Jos asiakkaaseen ei saada pitkän ajan kuluessa yhteyttä, korjaamo saa tehdä vähäisiä korjauksia, jotka saavat maksaa korkeintaan 100 euroa, eivätkä ne saa ylittää työtilaukseen merkittyä enimmäishintaa.

6. Maksuehdot Lasku maksetaan käteisellä luovutuksen yhteydessä, jos työtilauksessa ei ole muuten sovittu.
Korjaamo perii viivästyskorkoa erääntyneestä ja myöhästyneestä suorituksesta. Korjaamo voi kieltäytyä luovuttamasta autoa asiakkaalle, jos tämä ei suostu maksamaan myös viivästyskorkoa. Työn voi luovutaa asiakkaalle takuuta vastaan.
Asiakkaalla on oikeus olla maksamatta virheellisesti korjattua työtä, kunnes virhe on korjaamos toimesta tai ustannuksella poistettu.

7. Vakuutusyhtiön laskuun tehtävät korjaukset Työtilaus tälläisissä tapauksisa tehdään asiakkaan ja korjaamon välillä, ellei muuta sovita. Ajoneuvoon tehdään tarkastus vaurioiden ja korjaustavan määrittämiseksi. Korjaamo voi tehdä työn vakuutusyhtiöltä luvan saatuaan. Asiakas maksaa sen osan korjauslaskusta jota vakuutus ei korvaa.

8. Työn valmistuminen Työtehdään sovitussa ajassa. Jos työ ei valmistu ajoissa korjaamo ilmoittaa asiakkaalle siitä. Asiakkaan on annetava korjaamolle kohtuullinen lisäaika työn tekemiseksi.
Jos valmistusaikaa ei ole sovittu, se tehdään kohtuullisessa ajassa työn suuruuteen ja laatuun nähden.
Asiakas ei voi perua työtä sen viivästymisen vuoksi.

9. Työn kohteen vastaan ottaminen ja luovuttaminen Työn kohde vastaan otetaan ja luovutetaan korjaamon ollessa auki. Muina aikoina tapahtuvat vastaan ottamiset ja luovuttamiset ovat asiakkaan vastuulla, jos muusta ei ole sovittu.
Korjaamo on vastuussa auton säilyttämisestä, kohteen katoamisesta ja vahingoittuisesta, ellei se todista toimineensa huolellisesti.
Säilytysvastuu loppuu neljän päivän päästä siitä, kun asiakkaalle on ilmoittu työn valmistumista. Korjaamo voi tällöin siirtää auton pois alueeltaan, jos on ilmoittanut asiakkaalle vähintään päivää ennen siirtoa.
Jos auto on korjaamonalueella, sillä on oikeus periä korvausta säilytysalueelta.

10. Takuu

Korjaamo antaa työstään takuun, ellei työtilauksessa muuta ilmoiteta, joka on voimassa 15.000 km tai
kuusi kuukautta, riippuen siitä, kumpi saavutetaan ensin.
Takuu kattaa työt, alihankkijat ja hankitut varaosat. Se ei kata säätöjä, kohteen normaalia kulumista, asiakkaan varaosia tai väliaikaista korjausta, joka tehdään asiakkaan vaatimuksesta. Takuu ei myöskään ole voimassa, jos korjaamo todistaa, että virhe on asiakkaan aiheuttama esim. laiminlyönti ajoneuvon huoltoon ja hoitoon.

(11. Maalaustakuun ehdot)

12. Virheilmoitus ja virheen ilmoittaminen

Jos asiakas huomaa virheen korjauksessa, hänen pitää ilmoittaa siitä korjaamolle kohtuullisen ajan kuluessa korjauksesta vaatiakseen oikaisua.
Korjaamolla on oikeus korjata auto omalla kustannuksellaa, jos se suostuu siihen viipymättä asiakkaan ilmoituksesta.
Jos ajoneuvo on sellaisessa paikassa ettei sen kuljetus korjaamolle ole tarpeenmukaista, korjaus suoritetaan korjaamon valitsemalla korjaamolla. Jos korjaus suoritetaan ja korjaamolle ei ole ilmoitettu, se ei ole velvollinen korvaamaan korjausta, ellei yhteyttä korjaamoon ole saatu esim. Juhlapyhien takia tai aiheuttamatta asiakkaalle kohtuutonta haittaa.
Korjaamon ei tarvitse korjata virhettä, jos siitä aiheutuu virheen laajuuteen nähden kohtuuttomia kustannuksia tai haittaa.

13. Asiakkaan oikeus vahingonkorvaukseen korjaamon virheen tai viivästyksen takia
Jos korjaustyö on tehty virheellisesti tai viivästyy työn laajuuteen nähden merkittävästi, on asiakkaalla oikeus vaatia vahingonkorvausta välittömästä vahingosta.
Korjaamo ei ole vastuussa viivästyksestä, jos se johtuu syistä, joihin se ei voi vaikuttaa esim. Varaosien hankkimisen vaikeudesta.
Asiakkaan täytyy ilmoittaa onko hänellä käyttötarvetta autolle sen ollessa korjaamolla. Tällöin hänelle voidaan antaa maksuton sijaisauto, mutta silloin hän ei saa muita korvauksia. Jos käyttötarpeesta ei ilmoiteta asiakkaalla ei ole oikeutta viivästyksestä johtuvaan korvaukseen.
Asiakas voi saada korvauksen viivästymisestä ja työvirheestä vain silloin, kun korjaamo on ollut huolimaton.
Asiakas on velvollinen toimimaan niin, etteivät virheen tai viivästyksen vahingot aiheettomasti lisäänny.
Korjaamo on korjausvelvollinen viiveestä tai virheestä vain asiakkaalle koituvista vahingoista.
14. Erimielisyyksien ratkaiseminen
Jos erimielisyydet eivät ratkea, asiakas voi saattaa asian kuluttajariitalautakunnan käsiteltäväksi.